Viimeisen parin viikon aikan olen aktiivisesti hakenut oppia lisää digiaspasta, some managementistä, automaatiosta ja robotiikasta. Ja voi, niin se vaan on, että kyllä kurssilla voimaantuu! Oppiminen on ihanaa! Parasta on ollut tavata asiakkaita ja kollegoita. Vaihtaa ajatuksia tulevasta ja olevasta. Muutama ajatus on erityisesti jäänyt pyörimään mieleeni.
Työn tuottavuus tulee nousemaan lisääntyvän automaation ja robotisaation myötä, monet uskovat yli kymmenkertaiseksi. Tämä juna kulkee jo kovaa. Resurssisuunnittelija saa digiworkerin toiveina aina täydet käytettävyystunnit, ilman vapaapäivä-, loma- tai työvuorotoiveita. Automaatio ja robotisaatio nostavat aspan prosessisuunnittelijoiden kompetenssin ihan uuteen arvoon. On turha automatisoida, jos prosesseja ei ole leanattu ja kuvattu. Asiantuntijat uskaltavat väittää, että aspan työssä on vähintään 25% hukkaa, asiakkaalle lisäarvoa tuottamattomia työvaiheita.
Kouluttajat saavat opettaa tulevaisuudessa ohjelmistorobotteja. Oppiminen tosin nopeutuu, koska bottiopeiksi käy onneksi kaikki asiakasneuvojat. Getjennyn tapaiset chatbotit oppivat joka vastauksesta yhä taitavimmaksi. Taitoa ja tehokkuutta tarvitaan, sillä chat kanavan avaaminen nostaa kontaktimääriä. Odotettu kanavatehokkuus voikin yllättäen kadota kontaktimäärien nousuun. Mutta välitätkö, jos asiakaskokemus vahvistuu ja kauppa käy? Asiakaspalvelun uusi aika! I love it.
Some aspa toimii monissa organisaatioissa yhä omissa tiimeissään. Siiloista pitäisi päästä pois. Aspa puhuu jatkossa yhä enemmän brändiä, yhteinen tone-of-voice eri kanavissa on tärkeää. Palvelulupaus ja palvelumali tulee synkata ja kuvata kanavittain.
Itseni kierrellessä koulutuksia ja semmoja politiikan rintamalla roiskui. Somecon Kärkkäisen Siiriltä opin, että mainio some viestinnän pahoittelun kaava löytyy juuri politiikan retoriikasta. Kun vastaat kaavalla empatia, arvot, perustelu ja ratkaisu, niin pärjäät kiperänkin kommentin kanssa facen feedissä.
Tämän blogin kirjoitusvirheiden pahoittelu menisi Siirin kaavalla näin: Tosi ikävää, että tähän artikkeliin jäi kirjoitusvirheitä. Tavoitteeni on aina tuottaa teksti virheettä, jotta lukeminen olisi sinulle mahdollisimman sujuvaa ja vaikutus olisi pro. Vaikuttaa siltä, että olen unohtanut oikoluvun kokonaan. Tarkistan tekstin vielä kerran. Anteeksi ja kiitos, että toit asian tietoisuuteeni.
Toivottelen leppoisaa juhannusta, viimeiseen asti toivon lämpöaaltoa!
– Elina
PS. Jos prosessit on vielä leanaamatta ja kuvaamatta ja käsiparikin puuttuu, laita viestiä. Autan oikein mielelläni!
[nbsp_tc]
[/text_tc][/column_tc][/section_tc]